Saarenmaalaisille kala on aina ollut tärkeä leivän jatke. Kun ruokapöydällä oli kuumia pottuja ja suolasilakkaa, pahimmastakin nälkäajasta selvittiin.
Hopeakylkisten särkien parvet avaavat kalastuskauden varhain keväällä. Niitä seuraavat silakat, suutarit, hauet, ja jonkin verran verkkoon jää myös siikaa ja meritaimenta. Lihavat kampelat odottavat pyytäjäänsä vasta heinä-elokuun vaihteessa. Sydänkesän helteillä ei ole toivoa suurista saaliista, sillä kalat viihtyvät syvällä viileämmissä vesissä.
Toisinaan harrastuskalastajakin pääsee mukaan avomeriverkkoa vetämään tai rantavesien rysiä kokemaan. Helpoimmin ja varmimmin kalaa saa kalankasvattamoissa. Jos haluat heitellä uistinta omin päin rannalla, muista ottaa omat onkivehkeet mukaan ja ostaa kalastuslupa Viron ympäristövirastolta.
Ja jos kala ei kaikesta huolimatta nappaa, poikkea Nasvalle – sikäläistä savukalaa ei pysty kukaan vastustamaan!
